Blogi

Ilmastonmuutokseen vastaamiseen ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla toimivaan yhteiskuntaan ei ole yhtä kikka kolmosta, jonka keksittyämme me poliitikot voisimme ylpeinä todeta: ”Näin tämä homma hoidetaan”. Sen sijaan tarvitsemme koko yhteiskuntaa läpileikkaavaa asenteiden ja toimintatapojen muutosta.

Homma ei siis ole helppo, mutta uskon meidän kuitenkin onnistuvan. Uskoa nimittäin luo jo tapahtunut muutos ilmasto- ja ympäristöasioiden noustua länsimaiden asukkaiden laajalti jakamaksi huoleksi viime vuosina. Lähes kaikki ymmärtävät, että tarvitsemme muutosta.

Energiansäästölamput ovat eräs esimerkki.
Sinänsä kaunis ajatus : säästetään sähköä eli energiaa, mutta koko asia tuntuu täysin puolinaisesti ajatellulta. Energiansäästölamppujen käyttöä on perusteltu sillä kuinka paljon ne säästävät energiaa ja tällä varjolla ne on hinnoiteltu pilviin. En jaksa oikein uskoa , että niiden valmistaminen olisi kymmenen kertaa kalliimpaa kuin tavallisten hehkulamppujen, kuten niiden tiskihinnat ovat.

Ilmastosekptikot saivat jälleen puhtia myllyynsä kun talvi olikin ennätyskylmä ja  -pitkä. Lieneekö ilmastonmuutoksessa mitään perää, ainakaan ihmisellä ei taida olla mitään vaikutusta maailman lämpötilan muutoksiin. Näin uskoo ainakin osa poliitikoista ja yritysjohtajista.  Osa taas uskoo siihen että ilmastonmuutos on todellinen, mutta omassa ja oman yrityksen tärkeysjärjestyksessä  se tulee niin kaukana perässä, että ei aiheuta varsinaisia toimenpiteitä. Kunhan julkisuudessa sopivasti puhutaan aiheesta ja tehdään muutama suurelle yleisölle kerrottavksi sopiva temppu, eiköhän se siitä. Valoja sammutetaan ja autopolitiikkaan tehdään hieman muutoksia.
 

Olen useammin kuin kerran joutunut pyörittelemään ja pallottelemaan eri vaihtoehtoja ruokakaupassa, yrittäessäni sovittaa sulavasti yhteen ruoka-aineiden terveellisyyttä, makumieltymyksiäni sekä ruoan ekologisuutta. Tehtävä tuntuu toisinaan likimain mahdottomalta ja totaalisesti hermoja raastavalta, sillä ekologisuus yksinään koostuu niin monesta komponentista. Kaikista osa-alueista ei kuluttajana välttämättä edes voi automaattisesti olla perillä, kuten siitä, onko se ihanan oranssi appelsiini saapunut kaupan hyllyyn lento- vaiko laivarahdilla - jälkimmäisen toki ollessa se toivotumpi versio.

Taas tuli eteen uusi yritys, joka mainostaa itseään vihreämpänä ja kertoo ottaneensa käyttöön ympäristöjärjestelmän. Todella hieno homma! Työpaikkojen vihertäminen onkin lähtenyt ilmastonmuutoskeskustelun ja asian jatkuvan esilläolon ansiosta vauhdikkaasti eteenpäin. Yrityksiin laaditaan yhteiskuntavastuu-, ympäristö- ja kestävänkehityksenohjelmia ja otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmiä ja tehdään yrityksiä ”ilmastoystävällisemmiksi” ennätystahtiin.

Hyvä kysymys vai mitä?
Me olemme kulutusyhteiskunnassa eläviä rohmuajia. Tavaraa hankkiessamme määrä korvaa liian usein laadun. Se alkaa jo lapsena. Lukuisat pokemonit, legot, gogot, bratzit, barbit ja kaikki muut muovijohdannaiset täyttävät ensin kotien nurkat, ja sitten aivan liian usein ne päätyvät kaatopaikkojen sekajätevuorten jatkeeksi. Pois heitetyn tilalle hankitaan taas uutta tavaraa ja sama kiertokulku jatkuu aina uudestaan ja uudestaan. Muovin keksimisen myötä maapallo on täyttynyt jätteestä, joka ei katoa useamman sukupolven aikana. Ihmisten onnea tavarapaljous ei kuitenkaan ole tuonut lisää.

Olen yrittäjäperheestä. Ja maalta. Se on melkein sama asia. Omakotitaloasukkaana pikkukaupungissa, ongelmatilanteen tullessa eteen, aina esisijaisesti tarvitsi ajatella itse ja vasta kun keinovalikoima oli imetty kuiviin, soitettiin apua. Siksi minulle on niin käsittämättömän outoa seurata työttömyyttä. Ihmiset istuvat kuin perssulistaan kiinnijäätyneet pullasorsat odottamassa, että joku tuo ratkaisun heidän suuhunsa. Että yhtään omaa ajatusta ei tarvitse ajatella,  että pitää säästää omaa ajattelua johonkin tärkeämpään, kuin esimerkiksi sen ajatteluun, että voi kun tänäänkin on työtön, eikä kukaan ratkaise tätä ongelmaa.

"Yksi ongelma mukaan, kiitos"

Jos 2000-luku pitäisi kiteyttää yhteen esineeseen, olisi se kertakäyttökahvimuki. Take away -kuppi kiteytyttää erinomaisesti nykyihmisen tavan suhtautua maailmaan: juoman voi ostaa melkein mistä vain, koska tahansa, hetken mielenjohteesta ja se on nopea, kätevä, halpa ja poisheitettävä. Juoman saa nopeasti, ja siitä pääsee eroon vielä nopeammin! Kiireinen ja tärkeä arkemme suorastaan vaatii kuuman juoman nauttimista lennossa, emmehän me muuten ehdi nauttia latteamme, se on mahdotonta!

Pää sekaisin vihreistä asioista ja jotain haluaisi tehdä… Intoa löytyy enemmän kuin tietoa, eikä rahaa ja aikaa olisi paljoakaan käytettävissä. Tuttu tilanne monille meistä hyvää tahtovista. Nyt kannattaa tehdä jotain, joka ei maksa lähes mitään tai voi jopa tuoda rahallista säästöä vartissa!

Arkielämä on täynnä pieniä valintoja, jotka vaikuttavat ympäristöön. Politiikalla voimme vaikuttaa siihen miten houkuttelevia tai mahdollisia nuo vaihtoehdot ovat.